Kuolain vai ilman ?

Oon alkanut kiinnostua kuolaimettomasta ratsastuksesta, eilen kokeilin kaulanarua meidän ruunilla maastossa ja pojat toimi hienosti ekaksi kerraksi. Rentous oli se joka mut yllätti, Beni normaalisti on kaulasta jännittynyt ja narskuttaa hampaita, kun taas Ville imeskelee kuolaimia ja nostaa päätä aika korkalle jos ohja liian napakka. Ennen kuin kukaan edes miettii että suussa on vikaa niin ei ole, tämän kävi eläinlääkäri tarkastamassa ja tamman takia se käy 3kk välein, eli apua saa kyllä nopeastikkin jos olis tarve. 
Tänään ajattelin kokeilla hackamorea, perus mallia Villelle maastoon. Ennen ei siis olla menty hackamorella mutta luotto on silti suuri tätä ruunaa kohtaan. Mikäli sama rentous säilyy kun kaulanarulla, ostan Villelle pyöreät hackamoret koska valmiiksi jo tiedän sen et perus mallissa on aivan liian iso paine vipuvarren takia. 

Ville on alkanut nosteleen ristilaukkaa väkisi, laskee laukan ja nostaa uudestaan kun pyydän mutta aina nousee ristilaukka. Myös oikee takanen on hieman jäykempi ja toimii alempana kun vasen takanen, tästä syystä olen alkanut epäillä kinnerpattia kun kengityskin on Villen mielestä ihan perseestä. En kuitenkaan ole heti hälyyttämässä eläinlääkäriä kun se kuitenkin käy 3kk välein meillä, eli voin odottaa seuraavaan kertaan ja siihen asti koitan hoitaa Villeä itse ja etsiä asioita jotka viittaa kinnerpatteihin. Ongelmaa ei ole liikkumisessa, Ville on tosi innokas liikkuja ja ravi että laukka sujuu reippaasti. Eli oletan, että kipua ei juurikaan kintereissä ole. Kuten kuvasta näkyy, tän enempää takanen ei nouse laukassakaan, kun taas vasen takanen nousee tosi korkeelle pyörivin askelein.

Monen mielestä ehkä uusien asioiden kokeilu maastossa voi olla vaarallista ja uhkarohkeeta mutta itse en koe sitä pahana asiana. Mun mielestä hevoset on paljon luottavaisemmin kun ne saa kulkea "vapaana" eikä olla aitojen sisällä tylsistymässä. Maastossa meillä ei oo ollut ongelmia uusienkaan asioiden kanssa, aina meillä kuitenkin on esim. ohjat kaulalla varmuuden vuoksi, jos mennään kaulanarulla. Meidän hevosia onneks pystyy aika hyvin hallita myös istunnalla, ei tarvitse turvautua vain ohjaan. Mulla myös periaatteena että kuuntelen hevosta, jos hevonen haluaa vetää laukka pyrähdyksen , se vedetään. Toissapäivänäkin menin 6km maastolenkin Villellä ja koko matkan oli pitkät ohjat, Ville sai itse päättää laukkaako vai haluaako vain ravata, tässä myös huomaa sen miten hevonen itse haluaa kulkea, näin löydän kipukohdat paremmin. Jos hevonen ei nosta laukkaa muuta kuin vahvasta pohkeesta, sillon jossain on vikaa. Mutta jos hevonen haluaa omasta tahdosta laukkailla vaikka vähän reippaammin, se on mielestäni vain hyvä asia. 

Näissä kahdessa kuvassa huomaa eron kun on ohja kädessä ja kun ei ole. Beni alkaa heti nälvään suuta ja kaula on jännittynyt, kun taas kaulanarulla se on hyvinkin tyytyväinen.